Kävin tänään uimassa. Uimataito määritellään näin; osaa hypätä syvänvedenpäähän niin, että käy kokonaan veden alla ja ui 200 m, josta 50 m selällään. Minä vesiliikuin 15 minuuttia 1,3 metrin syvyisessä vedessä, 15 minuuttia vesijuoksua ja puoli tuntia vesijumppaa.
Sitten tuli nälkä. Mieleni teki meetvursti pizzaa. Meetvursti pizzaa missä on paprikaa.
Uimahallin saunassa juttelin eläkeläismummon kanssa kylpylöistä. Minulla ei tee enää mieli kylpylälomille. Viime kesänä olimme kylpylässä, jossa oli kaksi kuntouintiallasta. Vesiliikuin niiden matalanvedenpäissä. Vahdin mukamas lastani, ettei se huku tai tapahdu jotain muuta kamalaa.
Eläkeläismumolla oli hyviä kylpylämuistoja. Sen ei varmaan ole tarvinnut viettää aikaansa lastenleikkihuoneessa. Meidän viime kesäisessä kylpylähotellissa oli leikkihuoneessa tuoli ja lastulevyinen pöytä. Lapsista se oli tylsin leikkihuone missä ovat olleet. Olin samaa mieltä.
Muutama vuosi sitten en omistanut edes uimapukua. Ensi kesäksi saatan hankkia elämäni ensimmäiset bikinit. Mihin uimataidoton bikinejä olisi tarvinnut? Kun rohkaistun tarpeeksi teen ensimmäisen hyppyni syvään veteen. Se tulee olemaan täydellinen hyppy eteenpäin, normaalisti, ilman puolta volttia eli pää edellä, eikä siinä keritä keriä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti