19. Credo

"Minä uskon"

Uskonko minä mihinkään? Mitkä ovat minun vakaumukseni?

On järkytys huomata etten itse pysty määräämään elämääni sellaiseksi kuin haluan. Maailma ei palkitse minua kaikesta vaivannäöstäni. Kruunu ei kirkastu vaikka kuinka ahkeroisin kolmessa vuorossa: töissä, kotona ja oman bikinikunnon ylläpidon parissa.

Protestanttisen kasvatuksen myötä elämääni ohjaa vahvasti työnteon arvostus. Laumanjohtajien rehellisyys ja moraali on vaihtunut totuus- ja arvovajeeksi. Tasa-arvon vastapainona on hyvä veli -verkostot. Politiikalla saadaan valjastettua elämäni parhaat vuodet kohti parempaa taloutta. Loppuaika minua sitten peloitellaan eläkkeettömästä vanhuudesta.

Uskon, että lapsissa on toivo paremmasta. Lapset tietävät mikä on elämässä tärkeää ja arvokasta:

"Perhe, ystävät ja elämä itsessään"

Loppuun siteeraan Tommy Tabermannia:

Minä näen yhä unta,

jossa on pelkkiä olkapäitä ja sylejä, 

ei yhtään kyynärpäätä. 

17. Kirje menetetylle

"Kun menetin sinut, menetin samalla..."

Menetinkö samalla vastuuttomuuteni, anarkismini ja vapauteni. Luovuinko samalla omista ihanteistani, kaikkivoipaisuudestani ja unelmistani. Minne katosivat odotukset menestyksen siivistä ja maisesta mammonasta.

Huomaamatta en pysynytkään enää vauhdissasi kuten aikaisemmin. Juoksit virnistellen edelläni yhtä kepeästi kuin ennenkin ja äkkiä olit kadonnut. Harvakseltaan kohtaan sinut vielä. Huomaan sinut, kun katson itseäni puolta nuorempia. Siellä sinä olet. Leikittelet nyt heidän kanssaan ja minä yritän tottua sinun tärkeilevään isoveljeesi. Uhmaamme häntä joskus yhdessä. Emme pääse häntä karkuun, koska hän löytää minut aina.

Kaipaan yhteisiä hetkiämme jolloin saatoimme valvoa aamuun saakka. Kaipaan huolettomuutta huomisesta ja sitä kun huolehdin vain itsestäni. Sinun ansiostasi minun ei tarvinnut miettiä ravintoarvoja tai kalorimääriä. Meidän ei tarvinnut murehtia suhdannevaihteluita tai tapetinvärejä. Sinä pidit huolen ettei niillä ollut meille merkitystä.

Ikävöin sinua vielä joskus vaikka olen jo hyväksynyt, että olet minut hylännyt. En unohda sinua koskaan. Sinun avullasi olen tänään se miksi olen tullut. Sydämeni on täynnä yhteisiä muistoja.


Remutaan hetki, kun tapaamme jälleen.

16. Sanoja tuntemattomalle

"Hyvä tuntematon"
Ulkona on aurinkoinen päivä. Valo suorastaan häikäisee ja joudun siristelemään silmiäni nähdäkseni kunnolla. Ilma tuoksuu jo raikkaasti keväälle.

Jalkani tuntuvat raskailta. Hartioitani kivistää. Minulla on vähän nälkäkin. Olen syönyt viimeksi viisi tuntia sitten, juuri ennen kuin menin aamu-uinnille. Lihakseni menivät jumiin uima-altaalla. Niissä on vielä jäljellä muistikuva eilisestä lihaskuntotreenistä ja viime viikkoisista kävelyistä ja hiihdoista. Illalla en pystynyt tekemään punnerruksia viittä enenmpää kun oikeaan ranteeseeni alkoi sattumaan. Lisäksi oikea lonkka on vihoitellut jo ainakin kuukauden.

Mutta minulla on kepeä ja tyyni olotila. Minulla ei ole kiire mihinkään. Voisin ottaa sukset ja lähteä meren jäälle ahmimaan lisää hyvää oloa ja auringonpaistetta. Jos pystyisin, mehustaisin tätä hetkeä monta pullollista aamupalakäyttöön, tölkittäisin osan kellariin pahanpäivän varalle ja muutaman rasian laittaisin pakkaseen ensi syksyä varten. Ja osan voisin antaa sinulle, niin kuulisit ja tuntisit saman kuin minä.